keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Talon purkua

Jokainen päivä on minulle uusi alku.
Avaan lehden ja kirjoitan sen täyteen
kauniita sanoja ja iloisia ajatuksia.
© Runotalo


Vihdoinkin ovet ja ikkunat ovat matkanneet kotisuulin suojiin. Seuraavaksi on kattolautojen ja lattialankkujen vuoro. Talo näyttää nyt hieman surulliselta ilman ikkunoitaan. Vielä muutama viikko ja talo on kokonaan kadonnut tästä kuvan maisemasta, jossa se on sijainnut vuodesta 1910. Muutaman vuoden ajan talo on vain kasa hirsiä pellolla. Minulla on aikaa odottaa, että löydän talolle arvoisensa paikan. Ehkä jo ensi kesänä - kukapa tietää?

1 kommentti:

Kesäkukka kirjoitti...

Hienoja runoja ja mielenkiintoista seurattavaa!
Jään siis lukijaksi!