sunnuntai 28. elokuuta 2011

Pienet voimasiilit


Pienet voimasiilit ovat ulkoilemassa Runotalon voimauttavassa puutarhassa. Ne keräävät voimaa auringosta, tuulesta, sammaleisista kivistä ja puutarhan kaikista kasveista.



Kun voimasiilit lähtevät maailmaan ne saavat mukaansa oman pienen pesän, että niillä olisi turvapaikka, jossa ne voivat kerätä voimaansa kaikessa rauhassa. Lisäksi siilin mukaan pakataan pieni lappunen, jossa on seuraava aforismi: Kerro huolesi minulle voimasiilille, olen aina valmiina kuuntelemaan.



Voimasiilien koot vaihtelevat, mutta kaikki ne ovat aika pieniä. Tässä esimerkki tulitikkulaatikkoon verraten.



Runotalossa siilit pakataan lähetettäessä sanomalehteen ja naru sidotaan rusetiksi. Lopuksi pakettiin tulee Runotalon logotarra. Voimasiili on erilainen tuliainen, lahja tai itselle voimauttava elementti vaikkapa työpöydän kulmalle. Jos omistat puutarhan tai parvekkeen niin voimasiili voi asustaa siellä kesät. Talvella voimasiilin on päästävä pakkaselta suojaan sisätiloihin, sillä se tuntee itsensä hauraaksi veden ja pakkasen yhteisvaikutukselle.



Nettikauppaan on tulossa ensimmäinen erä voimasiilejä myyntiin. Jokainen voimasiili kuvattiin erikseen.



Voimasiilit ovat yksilöitä. Jokainen on oma persoonansa. Käsintehden ei synny kahta samanlaista.



Tässä siilit rentoutuvat kuvausten jälkeen. Jokainen on saanut numerolapun vatsaansa. Nyt minulla on tehtävää, kun nimeän siilit ja laitan ne esille nettikauppaan myytäviksi. Siihen menee vielä ehkä päivä tai kaksi.

Aiemmin olen kertonut, miten voimasiilit syntyvät ja miten ne poltetaan savustamalla.


perjantai 26. elokuuta 2011

Perennoja kirpparilta ja puutarhavaja


Kirpparilta tekee toisinaan hyviä perennalöytöjä. Jotkut ovat sitä mieltä, että on riski hankkia kasveja tällä tavalla, mutta itse olen ollut todella tyytyväinen kaikkiin hankkimiini perennoihin. Monet ovat kestäviä ja helppohoitoisia perinnelajeja. Tämä kuvassa oleva on joko ruusujuuri tai joku maksaruoho, en ole ihan varma. Kunhan kukkii ensikesänä niin sitten tiedän.



Tässä mitä luultavimmin isorikkoa. Minulla on tätä ennestään, mutta puutarhamyymälästä ostettuna versiona. Tämä saattaa olla jotain vanhempaa kantaa tai jopa eri lajiketta kuin omani. Tähän tulee hieno valkoinen kukkanen ja on ikivihreä. Lehdetkin ovat hauskat. Voisin haluta puutarhaani enemmänkin  erilaisia rikkoja.


Tässä on jaloangervo, jonka jostain syystä kuvasin vain näin, vaikka siinä on kauniit tummanpunaiset kukkatähkät. Tämä pääsee luultavasti pienen puutarhalammikon rannalle ehkä lähelle kellertävää koristeheinää. Minulla on ennestään ainoastaan pieni kermanvärinen verhoangervo ja se sijaitsee hiekkakäytäväpuutarhassani. En ole vielä osannut päättää millä nimellä kutsuisin terapiapuutarhaani. Voimauttava puutarha on vähän liian mahtipontinen ja terapiapuutarha on kuin joutuisi kallonkutistajalle. Hiekkakäytäväpuutarha on kovin pitkä sana. Jonkin hyvän nimen kyllä haluan kehitttää. Minulla on monta puutarha-aluetta ja tahtoisin nyt kaikille jonkin kuvaavan nimen. No, varmasti ne syntyvät, ehkä jotain runollista jopa.



Tässä on valtavan iso edistysaskel kuvassa. Kuluneen viikon aikana olemme siivonneet pihan eteläpäädyssä sijaitsevan vilja-aitan, joka on ollut monta vuotta ihan käyttämättömänä. Tänään aloin siirtää sinne tyhjiä kukkaruukkuja ja muita puutarhatarvikkeitani. Minulla taitaa nyt olla ihan oikeasti oma puutarhavaja.

Huomiseksi on luvattu kaunista säätä, joten on aika ulkoiluttaa voimasiilejä puutarhassa voimautumassa. Tavoitteeni on kuvata vihdoin 20 siiliä nettikauppaani varten. Siilít ovat lähes samanlaisia, mutta kun olen ne käsin tehnyt niin jokaisella on oma ilmeensä. Saas nähdä kuinka ne minulle poseeraavat.

Ps. Runotalon blogissa on kierros puutarhan hiekkakäytävä eli terapiaosiossa, lähde kierrokselle kanssani. Sinne pääset klikkaamalla tästä.

lauantai 20. elokuuta 2011

Paras leipäohjeeni = Runotalon leipä


Jo vuosia olen leiponut leipää tällä reseptillä. Olen muunnellut sitä vaihtamalla osan hiutaleista ja jauhoista spelttiin ja maidon tilalla olen käyttänyt vettä. Leipä on helppo ja nopea valmistaa. Taikina vain kipataan pellille. Runotalossa tarjoan varmasti tätä leipää tulevaisuudessa. Julkaisen alkuperäisen reseptin tässä kaikkien hyödyksi ja iloksi.

Kiireisen Kauraleivät (2 kpl)

5 dl kaurahiutaleita
5 dl vehnäjauhoja
5 tl leivinjauhetta
2 rkl sokeria
2 tl suolaa
(1 rkl kuminoita)
25 g voita tai margariinia sulatettuna
4 dl maitoa


1. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi ja muotoile siitä uunipellille kaksi suurta, halkaisijaltaan n. 15 cm suuruista leipää. Jaa leivät ennen paistamista 8 yhtä suureen osaan. Ripottele pinnalle halutessasi kuminoita.

2. Paista nopeasti 225 astessa kullanruskeiksi. Tarjoa juuston ja marmeladin kanssa.

Alkuperäinen ohje on kirjasta Luontoäidin lähikauppa / Marjaana Liukko, Tiina Rinne

perjantai 19. elokuuta 2011

Puutarhatöitä koko ihana päivä


Puutarhapäivä on aina täydellinen päivä, jos ei oteta lukuun työskentelystä kipeytynyttä rannetta. Huomaan taas, että puutarhatyöt voivat olla aika raskaita, vaikka tekisi jotain pientäkin. Elokuu on hyvää aikaa siirtää perennoja, jotka ovat kukkineet keväällä. Kuvassa on kopallinen esikoita. Niissä on keväisin pinkit kukat. Olen joskus ostanut ihan tavallisen esikkoruukun marketista maaliskuussa ja laittanut sen sitten kesällä maahan. Tämä yksilö on viihtynyt hyvin. Sain siitä monta tainta.



Tässä on kevätkaihonkukan rönsyjä kopallinen. Ne ovat menossa kuunliljojen sekaan ja sinne menivät esikotkin. Katselin jo keväällä, että sininen ja pinkki sopivat hyvin yhteen. Kuunliljat tulevat näkyviin niin myöhään, että nämä kaksi ehtivät kukkia ennen niitä. Kuunliljojen alla oli aika kuivaa maata eli saas nähdä tulevatko nämä istutukseni ensi keväänä näkyviin. Suunnitelma on mielestäni hyvä.



Kuunliljapenkin toinen reuna on menestynyt huonommin, kun koivu varjostaa sitä. Otin osan kuunlijoista kokonaan pois ja levensin käytävää koivujen kohdalta. Turha yrittää kasvattaa mitään paikassa, jossa on liian kuivaa. Ylimääräiset kuunliljat pääsivät uuteen paikkaan talon pohjoispäätyyn. Laitoin sammaloituneiden kivien väliin multaa ja istutin siihen kuunliljoja ja muutamia kevätkaihonkukkia. Kummatkin menestyvät varjossa.

Välillä vietin aikaa vain istuen ja katsellen ympärilleni. Liljojen tuoksu leijaili huumaavana tuulen mukana aina silloin tällöin. Mieleni sai taas kerran ihanaa lepoa.

Hoidan puutarhaani, että saisin mielelleni tasapainoa ja yhä enemmän puutarhastani on tullut myös kuvausstudioni. Kutsun puutarhaa Runotalon puutarhaksi, vaikka todellinen Runotalon puutarha syntyy sitten kun talokin löytää paikkansa. Moni kukka tästä puutarhastani tulee siirtymään aikanaan Runotalon puutarhaan. Nyt minulla on hyvää aikaa kokeilla erilaisia kasviyhdistelmiä ja muita puutarhaideoita.

torstai 18. elokuuta 2011

Mitä Runotaloon kuuluu nyt?


Sain Johannalta Ullakon aarteet blogista tämän kuvan 1700-luvun markkinoilta ja pakkohan minun on tämä kuva vielä julkaista. Kuvassa siis minä ja äitini. Äitini yritys on nimeltään Tuulihelmi ja kunhan ehdin niin laitan hänelle oman blogisivuston, jossa hän voi esitellä käsintehtyjä kirjojaan.

Mitä Runotaloon kuuluu? Lomailen päätyöstäni vielä pari viikkoa, joten voin keskittyä täysin Runotaloon ja leppoisaan olemiseen. Puutarhaan en ole päässyt käsiksi siten kun tahtoisin, vaikka siellä olisi valtavasti tekemistä. Taidan odottaa kesäisempiä päiviä.

Sain vihdoin laitettua Runotalon Facebook-sivun. Olen harkinnut asiaa vähintäänkin vuoden ajan. Jostain syystä se on minulle iso askel, mutta nyt se on tehty. Seuraavaksi tarvitsen 25 fania, että saan Runotalon nimellä facebook osoitteen. Itseään on nolo mainostaa, vaikka niin ei pitäisi olla. Yritän rohkaistua ja lopettaa ujoilun. Seuraavaksi haluan uudistaa aarrekarttamaailma blogiania selkeämmäksi.

Voimasiilit ovat tulossa nettikauppaan, joten niillä on valokuvaus puutarhassani lähipäivinä. Jokainen on yksilö, joten kuvaan ne erikseen. Niitäkin tulee sitten 20 kpl:n erä kerralla.

Talon tonttiasiat eivät juuri nyt tunnu edistyvän, mutta mietin, että minulla ei ole niin kiire asian kanssa, kun kuitenkaan en enää tänä syksynä ehtisi tontilla edistyä. Toki pidän silmäni auki sopivien paikkojen varalta edelleen.

maanantai 15. elokuuta 2011

1700-luvun markkinat Isokyrössä








1700-luvun markkinat Isokyrössä olivat aivan ihanat. Nämä kuvat ovat otettu aamulla, kun kaikki vielä valmistelivat myyntipöytiään. Ylimmässä kuvassa laitamme äitini kanssa tuotteita esille. Runotalon kyltti ei kuvassa näy, kun olen sen edessä ja minun onkin kehiteltävä toinen pitkulainen kyltti, jonka voi kiinnittää otsalautaan jatkossa. Myyjiä oli yli sata ja mukavia asiakkaita aivan mielettömät määrät. Aika meni nopeasti ja kaikki myyjät vaikuttivat tyytyväisiltä. Ihan varmasti menemme ensikesänä uudelleen.


torstai 11. elokuuta 2011

Voimasiilien savustaminen


Tänään poltan savisiilit savustamalla. Tämä on ensimmäisiä savenpolttokeinoja, tosin minun olisi tehtävä tämä ulkona vaikkapa maakuopassa, mutta nyt käytän säilyketölkkejä ja takkaa. Kuivuneet saviesineet asetellaan mullan tai hiekan sekaan. Myös puunlastuja tms. voisi käyttää.



Teimme tätä joskus lasten kanssa, kun pidin savikerhoa ala-asteella. Tämä on hauska tapa polttaa esineet, sillä niihin tulee savutervan tuoksu ja tulokset ovat aina luonnonoikkuja.



Pari pesällistä puita on pian poltettuna. Sitten pääsen kurkistamaan purkkeihin.



Tässä poltettuja valmiita voimasiilejä. Osalla erottuu pohjassa oleva pieni spiraali, joka toimii näissä voiman symbolina. Spiraali on itselleni merkityksellinen, sillä löydän sen usein luonnosta kuten vaikkapa simpukan kuorista tai kukkien rakenteesta.





Tein lisäksi myös voimakuppeja. Nämä ovat pelastettu kiloposliinierästä. Pelastettu siksi, että olisivat menneet kaatopaikalle, koska niihin ei ole aluslautasia. Jokaisessa kupissa on nyt voimauttava, positiivinen lause. Näitä on useita erilaisia. Kirjoittelin semmoista mikä tuntui itsestäni kulloinkin hyvältä ja voimauttavalta. Toki kuppien pohjassa on spiraali ja teksti: Voimakuppi Runotalo.

Nämä näyttävät kivalta kopassa myyntipöydälläni markkinoilla ylihuomenna. Voimasiilit lähtevät myös matkaani.

tiistai 9. elokuuta 2011

Voimasiilien syntyminen


Valmistaudun Isonkyrön 1700-luvun markkinoille. Teen myyntiin Voimasiilejä. Valmistan siilit punasavesta ja poltan savustamalla. Tässä kuvassa siilit ovat voimautumassa Runotalon puutarhassa.



Tavoitteeni on valmistaa n. 200 siiliä. Nyt on valmiina vajaa puolet. Kuvassa olevat ovat juuri valmistuneita ja ovat vasta kuivumassa ennen polttoa. Polton jälkeen useimmat ovat väriltään mustia, harmaita tai vaaleanruskeita.



Valmistin siilejä jo vuonna 1987, kun pidin Sarin Savipajaa Kauhajoella. Silloin siilit olivat pelkistetympiä muodoltaan ja kutsuin niitä pikkusiileiksi. Nyt liitän siileihin voiman. Siitä on merkkinä pieni spiraali jokaisen siilin pohjassa. Spiraali symboloi tahdonvoimaa. Voimansa siilit keräävät viettämällä aikaa Runotalon voimauttavassa puutarhassa.



Voimasiilit ovat n. 1 cm pituisia eli siilin voi laittaa vaikkapa taskunpohjalle voimauttamaan. Voimasiili voi myös asettua asumaan sinun puutarhaasi kesän ajaksi tai tulla työpöytääsi piristämään. Kaksipuoliteipillä siilin voi kiinnittää mihin tahansa, vaikkapa auton kojelautaan.


Markkinoiden jälkeen eli ensi viikolla Voimasiilit ilmestyvät myös nettikaupan valikoimiin.