Puutarhatöitä koko ihana päivä

Puutarhapäivä on aina täydellinen päivä, jos ei oteta lukuun työskentelystä kipeytynyttä rannetta. Huomaan taas, että puutarhatyöt voivat olla aika raskaita, vaikka tekisi jotain pientäkin. Elokuu on hyvää aikaa siirtää perennoja, jotka ovat kukkineet keväällä. Kuvassa on kopallinen esikoita. Niissä on keväisin pinkit kukat. Olen joskus ostanut ihan tavallisen esikkoruukun marketista maaliskuussa ja laittanut sen sitten kesällä maahan. Tämä yksilö on viihtynyt hyvin. Sain siitä monta tainta.

Tässä on kevätkaihonkukan rönsyjä kopallinen. Ne ovat menossa kuunliljojen sekaan ja sinne menivät esikotkin. Katselin jo keväällä, että sininen ja pinkki sopivat hyvin yhteen. Kuunliljat tulevat näkyviin niin myöhään, että nämä kaksi ehtivät kukkia ennen niitä. Kuunliljojen alla oli aika kuivaa maata eli saas nähdä tulevatko nämä istutukseni ensi keväänä näkyviin. Suunnitelma on mielestäni hyvä.

Kuunliljapenkin toinen reuna on menestynyt huonommin, kun koivu varjostaa sitä. Otin osan kuunlijoista kokonaan pois ja levensin käytävää koivujen kohdalta. Turha yrittää kasvattaa mitään paikassa, jossa on liian kuivaa. Ylimääräiset kuunliljat pääsivät uuteen paikkaan talon pohjoispäätyyn. Laitoin sammaloituneiden kivien väliin multaa ja istutin siihen kuunliljoja ja muutamia kevätkaihonkukkia. Kummatkin menestyvät varjossa.

Välillä vietin aikaa vain istuen ja katsellen ympärilleni. Liljojen tuoksu leijaili huumaavana tuulen mukana aina silloin tällöin. Mieleni sai taas kerran ihanaa lepoa.

Hoidan puutarhaani, että saisin mielelleni tasapainoa ja yhä enemmän puutarhastani on tullut myös kuvausstudioni. Kutsun puutarhaa Runotalon puutarhaksi, vaikka todellinen Runotalon puutarha syntyy sitten kun talokin löytää paikkansa. Moni kukka tästä puutarhastani tulee siirtymään aikanaan Runotalon puutarhaan. Nyt minulla on hyvää aikaa kokeilla erilaisia kasviyhdistelmiä ja muita puutarhaideoita.